Otsikko on suora lainaus Jari Tervolta Tosisuomalaisuutta etsimässä -ohjelmasta, jossaTervo ja Jani Halme kiertävät maatamme ja tuovat esiin epäkohtiakin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista ja vallitsevan politiikan päätösten vaikutuksista.
Tervo ja Halme kävivät Varkaudessa tapaamassa johtavaa diakoniaviranhaltijaa Riitta Sulkkoa, joka antoi suoraa ja raadollista palautetta tosielämästä (Yle Areena 22.5.2024).
Diakoniaviranhaltija on nähnyt arjessaan vähävaraisia auttaessaan, mitä vaikutuksia tulevilla heikennyksillä on ennestään pienituloisille. Kysymykseen, elämmekö me nyt Suomessa nyt kylmää aikaa, Sulkko vastaa: ”Aivan hirveän kylmää, voisin sanoa huippukylmää”. Hän yhtyy myös kysymyksen ajatukseen, tehdäänkö Suomessa leikkauksia ilman puudutusta. ”Se, joka leikkaa, ei tunne sitä kipua. – – Tämä on eräänlainen alku murrokselle, joka minua pelottaa – että mitä tästä vielä tulee.”
Kuvaus on osuva. Onkin surullista, että hallitus noudattaa ohjelmaansa pilkuntarkasti huolimatta eri asiantuntijoiden näkemyksistä leikkausten vaikutuksista.
Pidän tärkeänä sitä, että vaalipiirin yhteinen alueellinen edunvalvonta olisi kattavaa ja aidosti vaikuttavampaa kuin leikkauspolitiikka. Koen, että meillä on yhteinen tahto vahvistaa Savo-Karjalan elinvoimaisuutta, johon liittyy tietysti esimerkiksi eri liikennehankkeiden eteenpäin vieminen.
Tämä on tärkeää yli puoluerajojen ja hallitus–oppositioasetelman. Talousarviokirjassa 2025 kirjatut hankkeet alueelle ovat tärkeitä. Valtatie 5:n Leppävirta–Kuopio-väli sekä investoinnit Karjalan rataan ovat tervetulleita.
Aluepolitiikka tarvitsee toki vielä vahvempaa ja laajempaa tukea reuna-alueiden peruspalveluita ajatellen. Esimerkkinä mainittakoon Iisalmen ja Varkauden ympärivuorokautisten päivystysten turvaaminen, josta äänestetään salissa vielä tämän vuoden aikana.
Savo-Karjalan kansanedustajien yhteyshenkilönä olen kutsunut alueen edustajat koolle kahteen eri kertaan, ja olemme käyneet läpi mahdollisia yhteisiä esityksiä talousarvion osalta. Esitykset liittyvät Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien kehittämiseen ja esimerkiksi saavutettavuuden parantamiseen.
Haluan uskoa, että tulevan vuoden talousarviota ja mahdollista jakovaraa ajatellen saisimme yhdessä eteenpäin asioita ilman puoluepolitiikkaa. Tämä on varmasti koko Itä-Suomen ja itäsuomalaisten tahto.