Palkansaajien ostovoiman laskeminen inflaation myötä on ollut esillä esimerkiksi teollisen- ja kuljetusalan sekä palvelualan liittojen työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Työntekijöitä edustavat liitot hakevat tietysti palkkaneuvotteluissa ostovoimaan parannusta. Teollisuuden aloille saatiin ns. päänavaus palkankorotuksille, kun 7 % palkankorotukset tulevat kahden vuoden sopimusjakson aikana työntekijöille.
Palkankorotuksilla ei kokonaisuudessaan inflaation syömää ostovoiman heikennystä paikata, vaan iso tekijä palkansaajien käteen jäävän ansiontason osaltakin on se, mitä tapahtuu huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.
Miten puolueet suhtautuvat työntekijöiden asemaan liittyviin seikkoihin tulevalla hallituskaudella? Millä keinoilla eri puolueet ovat valmiita parantamaan palkansaajien ostovoimaa? Millaisen työttömyysturvan puolueet takaisivat työttömille ja miten suhtautuvat esimerkiksi alipalkkaukseen, eli palkkavarkauteen? Entä työehtojen yleissitovuudet ja luottamusmiesten aseman turvaaminen, miten puolueet eroavat näissä tärkeissä kysymyksissä? Puolueiden tavoitteet ja erot työntekijöiden elämään vaikuttaviin asioihin selviää nopealla katsonnalla osoitteessa vaalistaja.fi.
Työllisyystavoitteet ovat toteutuneet lukujen valossa hyvin. On kuitenkin erittäin tärkeää, että huomioidaan ja vaikutetaan siihen, että työsuhteet olisivat kokoaikaisia. Tällä hetkellä avoimet työpaikat ovat isolta osin osa-aikatyötä ja heikosti palkattuja.
Sdp on selkeästi huolissaan työntekijöiden tulevaisuudesta, jos vaalien jälkeen vallassa on oikeistopuolueista koottu hallitus. Emme ole unohtaneet 2015 vaalien jälkeisiä tapahtumia jossa palkansaajia silloinen hallitus uitti kölin ali. Kikyt, lomarahojen leikkaukset julkisten alojen työntekijöiltä, palkatonta vuosityöaikaa sekä työnantajamaksujen siirtäminen työnantajilta työntekijöille, kaikkiaan miljardin euron verran.
Oppositiopuolueen puheenjohtaja on jo todennut, että silloiset ”kikyt kalpenevat” tulevalla kaudella mikäli he pääsevät valtaan. Osa oppositiosta on myös valmis siihen, että työvoiman pääasiallinen saanti perustuisi ulkomaisen työvoiman haalimiseen ja tässä yhteydessä heillä on esityksenä ollut nykyisen saatavuusharkinnan poisto. Tässä on iso riski siihen, että meille syntyisi kahdet työmarkkinat. Työehtojen, työturvallisuuden ja työlakien polkeminen on seurausta esimerkiksi Ruotsissa, jossa saatavuusharkinta on ulkomaisen työvoiman osalta poistettu.
Vaalit osuvat ajankohtaan, jossa epävarmuus on läsnä vahvemmin kuin pitkään aikaan. Nyt puhutaan toimeentulosta, tuesta, turvasta ja tulevaisuudesta. Nyt on puolustettava oikeuksiamme, jotta niitä ei menetetä. Nyt katsotaan, kuka taskuillamme käy ja mitä sieltä otetaan. Nyt jos koskaan on aika vaikuttaa ja äänestää paremman työelämän puolesta. ”Käsi pois mun taskusta”